Maanantaina 2.5.2016 juhlimme Tyrnävän kunnassa ja samalla Kuulammen koululla Kyllikki Salmenhaara 100 -tapahtumaa. Tyrnävällä 1915 syntyneen ja ympäri maailmaa mainetta keränneen monipuolisen keramiikkataitajan valtakunnallinen juhlavuodennäyttely järjestettiin aiemmin Arabian toimesta Fiskarsin Ruukin alueella vuodenvaihteessa 2015 - 2016.
Kuulammen koulun 5. - 7. luokat ovat jo muutamien viikkojen ajan kuvataidetunneillaan suunnitelleet ja työstäneet keramiikkaa sekä osallistuneet oman näyttelynsä kokoamiseen savitöillään. Lisäksi he ovat tutkineet Kyllikki Salmenhaaran tuotannon muoto- ja värikieltä peiteväreillä maalaten, astiaprofiileja leikaten ja niitä jopa kankaaseen painaen. Kuvataiteen valinnainen 9. luokkien ryhmä osallistui myös keramiikan intensiivikurssiin tutustuen kuvataideopettaja Aija Veikkolan ja keraamikko Anna Matinollin opastamina keramiikan perusteisiin mm.kaulinta- ja dreijaustekniikoin sekä perus- ja lasitepolttoja kokeillen.
Näyttely avattiin koulullamme 9DF-äidinkielen ryhmän laatimalla päivänavauksella. Paitsi että haimme siihen perustietoja Kyllikki Salmenhaarasta yritimme myös tutustua häneen taiteilija- ja opettajapersoonana Ylen Elävän arkiston filmien ja haastattelujen avulla. Tiian, Jeren, Iiriksen, Jetron ja Marian lukema teksti tarjosi tuhdin tietopaketin kaikille päivänavauksen kuulleille. Päivänavausta kirjallisuudenhistorian opintojen lomassa tehdessämme opimme tuntemaan oppilaille ennen tuntemattoman, modernin, sodan jälkeisen jälleenrakennuksen ajan kuuluisan kulttuurihenkilön. Toivottavasti hän tämän juhlapäivän jälkeen voi toimia esikuvana myös nykyisille koulumme ja kuntamme nuorille taitajille.
Päivän päätapahtuma oli suunnattu koulumme 7. luokkien ja kuvataiteen 8. ja 9. luokkien valinnaisten ryhmien oppilaille. Aalto-yliopiston keramiikkataiteen professori Tapio Yli-Viikari vieraili kunnan edustajien kanssa koulullamme. Yli-Viikari piti oppilaille luennon keramiikkataiteen historiasta Suomessa ja oman opettajansa ja hyvän henkilökohtaisen ystävänsä Kyllikki Salmenhaaran merkityksestä keramiikkataiteen korkeakoulutukselle Suomessa ja muualla maailmassa. Tutuksi tulivat paitsi keramiikan valmistuksen Suomessa 1800-luvun lopulla aloittanut A. W. Finch, Iris-studio ja Arabian tehdaiden toiminta niin myös se, että Salmenhaara toimi oman tutkivan, taiteellisen ja teollisen työnsä ohella keramiikan opettajana Suomen lisäksi mm. Amerikassa ja Tanskassa sekä keramiikkakorkeakoulutuksen suunnittelijana Taiwanissa.
Yli-Viikari on taidekorkeakoulussa pitkään työskennellessään tutkinut Salmenhaaran uraa ja käynyt läpi tämän nykyisin Aalto-yliopistoon arkistoitua keraamikon ja keramiikan opettajan työhön liittynyttä kirjeenvaihtoa. Syy siihen, miksi Salmenhaara alkoi opiskella keramiikkaa, ei ole hänelle vielä selvinnyt. Osasyyksi hän epäilee sitä, että Salmenhaara pääsi varhain nuoruudessaan matkustelemaan ja tutustumaan alan taitajien töihin ja tuotantoon jopa ulkomailla. Jo ennen toista maailmansotaa Salmenhaara oli opiskellut englantia Brittein saarilla. Parempi kielitaito mahdollisti sittemmin tehokkaan verkostumisen alan taitajien, diplomaattien ja mesenaattien kanssa sekä myöhemmän ulkomailla opettajana toimimisen.
Luentonsa alkuun Yli-Viikari korosti Kyllikki Salmenhaaran laajaa tuttava- ja ystäväpiiriä. Hänellä oli oppilaissaan ja kollegoissaan ympäri maailman paljon läheisiä ystäviä, joiden kanssa hän piti kiinteästi yhteyttä kirjeitä kirjoittaen aivan kuolemaansa asti. Vilkas tiedonkulku osaajien välillä mahdollisti taiteenalan aallonharjalla pysymisen. Samaan aikaan modernismin voittokulun myötä suunniteltaviin kohteisiin ei enää lukeutunut vain kotien käyttökeramiikka kuten astiasarjat ja saniteettikalusteet, vaan lisää suunnittelukohteita alkoi tulla myös muun teollisuuden puolelta. Tähän tarvittiin koulutuksen uudistamista. Koulutuksen kehittäjänä Kyllikki Salmenhaara oli omaksunut Bauhausille tyypillisen, suunnitelmallisen ja pitkäkestoisen linjan, jossa taiteilija on myös taiteenlajinsa tutkija ja uusien tekniikkojen kehittäjä. Esimerkiksi edellä mainitustaYli-Viikari mainitsi sen, että keramiikkauuneja hankittiin Kyllikki Salmenhaaran aikana taideteolliseen vasta sitä mukaa uusia ja tehokkaampia, kun edellisen ominaisuudet ja mahdollisuudet oli perusteellisesti ajankohtaisilla materiaaleilla tutkittu.
Yli-Viikari päätti luentonsa katsauksella Aalto-yliopiston nykyiseen toimintaan ja tulevaisuuteen. Hän oli sitä mieltä, että taiteenalojen huippujen tulee opiskella omimman alansa ohessa laajemmin sitä sivuavia asioita. Tiede, taide, tekniikka ja business tulee yhdistää toimivaksi koulutukseksi, jonka jälkeen taiteilija pärjää taiteensa tutkimisen, luovan työn ja tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinninkin parissa. Innovatiivisuus syntyy historian tuntemuksesta, vakaasta perusosaamisesta ja tieteen ja taiteenalojen yhdistämisestä. Ja perusalojen tuotteita, kuten jokin aika sitten futuristiselta tuntunutta 3D-keramiikkaa, tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan aikaisempaa paljon laaja-alaisemmin, eiväthän sukkulalennotkaan olisi olleet mahdollisia ilman keraamisia pintamateriaaleja.
Luennon jälkeen vierailijat tutustuivat rehtori Jaakko Niskasen ja kuvataideopettajien Aija Veikkolan ja Tiina Malmbergin johdolla Kyllikki Salmenhaara 100 -näyttelyn oppilastöihin B- ja D-auloissa.
Kiitokset kaikille näyttelytöiden lainaajille ja näyttelyn kokoonpanoon osallistuneille. Kiitokset myös musiikinopettaja Pietulle päivänavausäänitteen saattamisesta mp3-muotoon.
Teksti: Anne Kaasila, Kuulammen koulu
Kuva: Tiina Malmberg
